10/17/2010

Ajatuksia au-pairina olosta

Mua on toivottu kertomaan enemmän au-pairina olosta, peruskäytännöistä sekä myös niistä ongelmista ja haasteistakin. Ajattelin kerätä ajatuksia tältä erää au-pairina olon plussista ja miinuksista. Voisin tehdä näitä tasaisin väliajoin ja ainakin sitten lopuksi :) Ja haluan nyt heti alkuun sanoa, että vaikka miinuksia on tuon verran, ne on pitkän harkinnan jälkeen tullut päähän eivätkä ne todellakaan ole itselleni suuria miinuksia.


MIINUKSET:
  • Ikävä poikaystävää, perhettä ja sukulaisia sekä ystäviä.
  • Joillekin etäsuhde voi olla hankalaa, mutta meidän parisuhteesta luet enemmän plussien puolella :)
  • Alussa "oman elämän" aloittaminen on jokseenkin hankalaa; olisi mukava saada oma harrastus, olisi ihanaa jos olisi ystäviä, joiden kanssa hengailla ja kahvitella. Mutta loppujen lopuksi tämänkin on vain itsestä kiinni.
  • Kielimuuri (ei kyllä ole tullut mitään suuria ongelmia); ranskalaiset puhuu todella nopeasti kieltään eivätkä ole kovin hyviä/eivät uskalla puhua englantia. And my french sucks.
  • Ainakin Alliance Francais -kielikoulu tuotti pettymyksen; oli hankala päästä sisään, koska mulla ei ollut ranskalaista sosiaaliturvaa (!) mitä mulla ei voisikaan olla, enhän ole ranskan kansalainen. Mulla on suomalainen sosiaaliturva edelleen, niin kuin myös eurooppalainen sosiaaliturva (hankin eurooppalaisen sairaanhoitokortin Kelan sivuilta, kävi todella helposti) ja näiden lisäksi vuosimatkavakuutus, mutta eipä mukamas riittänyt AF:lle. Mutta kun jaksaa googlettaa noita kouluja ja käydä paikan päällä niin kyllä sieltä joku löytyy - mä ilmottauduin tänään EIFE:n (Ecole Interculturelle de Francais pour Etranges) tunneille ja vaikutti tosi kivalta paikalta.
  • Kun käy Suomessa pikaviseeteillä, tulee huono omatunto, kun ei ole aikaa nähdä kaikkia kavereita ja sukulaisia, mutta pitää vain toivoa, että kaikki ymmärtää :)


PLUSSAT:
  • Upea kokemus 
  • Itsenäistyminen ja selviytyminen hankalista tilanteista:
- Mun mielestä au-pairina olo tai koulun kautta vaihtoon lähtö itsenäistää tosi paljon. Varsinkin kun mä asuin tähän asti kotona äidin ja isäpuolen kanssa, tässä oppii itsenäistymään, mutta se tapahtuu pikku hiljaa; asut edelleen jonkun hoivissa, mutta hoidat omia asioita paljon enemmän. Ei maailman helpoin ratkaisu äideille; ne joskus saattaa katsoa sua suu ja silmät ammollaan, kun kerrot että muutat kotoa - Ranskaan.
- Halusin aloittaa uuden harrastuksen ja au-pair-äitin rohkaisusta lähdin kokeilemaan afrikkalaista tanssia läheiselle tanssistudiolle, ja onneksi menin. Kun tajuaa tanssitunnilla joitain juttuja, tanssii mukana ja nauttii omasta olosta, tulee mahtava tunne. Mä uskalsin tulla tänne ja opin askeleet yhtä hyvin kuin ranskaa ymmärtävä - I did it!
- Vaikka joillekin nämä voi olla ihan perusjuttuja, niin mä saan kiksit siitä, kun löydän kielikoulun, mulle sanotaan "You're not a totally beginner because you understand french so good", löydän Part-Dieun suuren juna-aseman ja pääsen lentokentälle.
  • Kaupunkiin ja maahan pääsee tutustumaan paremmin kuin jollain viikon mittaisella turistimatkalla. On siistiä, että saan tutustua näinkin hienoon kaupunkiin ja asua täällä. Erilaiset kulttuurit kiinnostaa mua, ja on mielenkiintoista oppia uutta.
  • Kielen oppiminen. Oon tykänny ranskasta yläasteelta lähtien ja on ihanaa päästä puhumaan sitä. Mun mielestä ranskaa oppii puhumaan helpommin kuin muuta kieltä, koska sitä käytetään niin paljon; tervehtiminen, kuulumisten kysely, kohteliaisuudet on paljon käytetympiä kuin esimerkiksi suomen kielessä.
  • Hyvä testi (joillekin haaste) parisuhteelle; tietää mihin voi ja pystyy parisuhteessa. Ainakin ensimmäiset puolitoista kuukautta meni hyvin ja oli ihana nähdä uudestaan, kun kävin Suomessa. Oli kiva huomata, ettei sitä edes huomannut olleensa poissa. Tällainen ainakin pistää arvostamaan asioita, joita ei muuten tulisi ajatelleeksi. Ja meille - kaksi ja puoli vuotta seurusteille - tämä tuli ihan hyvään saumaan; alkuhuumat on mennyt ohi jo kauan sitten, joten on jännä kuinka Suomen visiitin aikana ei pystynyt olemaan irti toisesta ja kun kuulee tekstiviestin ääneen, toivoo maha perhosia täynnä sen olevan poikaystävältä :D
  • Perhettä, sukulaisia ja ystäviäkin arvostaa erilailla ja osaa olla tyytyväinen; mulla on ihana perhe, ihania sukulaisia, joita kiinnostaa mun jutut ja jotka lähettää söpöjä kortteja, ja ystävät on ihania, kun ne tekstailee/soittelee/kyselee kuulumisia netissä, hakee sut kentältä ja halailee kun nähdään.
  • Perhe, ystävät ja poikaystävä voi tulla tänne! Mun äiti, kummitäti, serkku ja sen äiti tulee tänne marraskuun alussa, poikaystävä tammikuussa ja ystävien kanssa ollaan suunniteltu tyttöjen viikonloppua Lyonissa :)
  •  Itsestään ja maailmasta oppii niin paljon, ettei mahdollisuutta kannata jättää käyttämättä mistään hinnasta.


 
 


    8 kommenttia:

    Taru kirjoitti...

    Näyttää niiin kivalta kaupungilta! :) Oot onnekas :)

    Anonyymi kirjoitti...

    Jotenkin tunnut.. Miten sanoisin tän, siis hienoa että tää on sun ja sun poikaystävälle helppoa mutta jotenkin tunnut ehkä tunteettomalta kun sulle on noin helppoa olla poikaystävästä erosta...

    Lotta kirjoitti...

    Taru: Niin olenkin :) Rakastan tätä kaupunkia.

    Anonyymi: Kaikille on varmaan selvää sanomattakin, että joskus tulee hirveitä itkukohtauksia kun kuulee toisen äänen ja toivoo, että toinen voisi lentää tänne joka viikonloppu... Mutta kertaakaan ei ole tullut sellaista "miksi lähdin tänne" -fiilistä. Mun mielestä ei ole tunteetonta selvitä tästä ja arvostaa edes niitä pieniä tapaamisia parin kuukauden välein :)

    Anonyymi kirjoitti...

    hei lode! oon vähän kurkkinu tätä blogia aina välistä, hauskaa ku tietää sun kuulumisista nyt enemmän ku vielä ku suomessa olit, kun ei kuitenkaan siellä olla paljonkaa törmäilty. :) jee hyvä että kaikki näyttää menevän hyvin ja opit itestä ja asioista siellä!

    ja sit vähän puuttumista muiden asioihin, hehheh:

    "Jotenkin tunnut.. Miten sanoisin tän, siis hienoa että tää on sun ja sun poikaystävälle helppoa mutta jotenkin tunnut ehkä tunteettomalta kun sulle on noin helppoa olla poikaystävästä erosta..."

    hmm. kaiketi on olemassa monenlaisia parisuhteita ja ihmisiä niissä? voi olla toiselle parille supervaikeaa olla päivä erossa, toiset on vuositolkulla vaikka toisilla maanosilla. voi myös tehdä tosi hyvää olla vähän aikaa (jota vuosikin ihmiselämässä on...) etäämmällä ja mikäs sen parempaa kuin todeta sen tuovan lopulta lähemmäs. :) tuskin tekee kenestäkään tunteetonta, jos tykkää toisenlaisesta parisuhteesta kuin joku toinen.

    niin ja mä oon siis tessa :))

    Anonyymi kirjoitti...

    onko Lyon vaikea kaupunki hahmottaa, esim metrot ja "keskustan" kaupat löytyy helposti..?

    Anonyymi kirjoitti...

    aiotko käydä monta kertaa suomessa ja aikooko sun poikaystävä tulla sinne monta kertaa?

    Lotta kirjoitti...

    Tessa: Moi! <3 ihanaa kun kurkit :) Mä olin itsekin aika pöyristynyt tosta kommentista, mutta meitä on moneksi! Tosiaan varsinkin kun tiedän, että tämä on kuitenkin meille jotenkin myös hyväksi, niin en ota tätä niin raskaasti :) Mitäs sä puuhailet nyt, opiskelua ja teatteria..? :)

    Anonyymi: Ehkä ekan kuukauden jälkeen alkoi hahmottua, muutakin kaupunkia kuin tämä seutu missä asutaan. Metrot on tosi selkeet ja kyllä ne kaupatkin on suht selkeästi samalla alueella. Tietysti "keskusta" on täällä eri asia kuin vaikka Helsingissä kun on paljon isompi ja laajempi käsite :)

    Anonyymi: Mä menen marraskuussa käymään Suomessa ja poikaystävä tulee tammikuussa tänne. Sen pitemmälle ei olla suunniteltu vielä, mutta varmaankin kevään aikana käyn Suomessa ja poikaystävä saattaa tulla kesällä tänne myös. Mutta ei kyllä ole ihan hirveästi varaa matkustella :)

    Anonyymi kirjoitti...

    hehe juu moneksi on ihmisväkeä maailmassa, mikäpä siinä. ja hyvä kun osaat ammentaa myös tosta erillä olosta, se on minusta tosi hyvä merkki!

    mitäs mää, oikeastaan tällä hetkellä ajankäyttöjärkässä töitä, opiskelua ja teatteria (vedän nykyään tääl jkl:s teatterikerhoa, se on kivaa!). ei muuta ihmeempää :)

    mää jatkan stalkkailua ja ehkä kommailuakin!

    -tessa