Ranskattaret eivät liho

Au pair -äidin kirjahyllystä löytyi Mireille Guilianon kirja Ranskattaret eivät liho ja nyt kahden ja puolen kuukauden Ranskassa olon jälkeen halusin tietää ranskattarien salaisuuden: niin paljon viiniä, niin paljon ihania erilaisia juustoja ja niin paljon patonkia - ja kaikki ranskalaiset naiset näyttävät olevan hoikkia ja hyvässä kunnossa, eikä varmaankaan tarvitsisi mainita, että he ovat hyvässä kunnossa niin sisäisesti kuin ulkoisestikin.

En nyt kerro liikaa kirjasta, jos joku innostuu lukemaan - ja tätä suosittelen kaikille! - mutta kirjan suurin sanoma ja hokema on se, että voit syödä ja juoda kaikkea mitä haluat, kunhan teet sen kohtuudella. Ja jos unohdat tehdä sen kohtuudella, niin otat sen "takaisin" seuraavina päivinä; jätät pari kertaa patongin väliin (jos ranskatar pystyy siihen), kävelet enemmän rappusia (joita ranskattaret kävelee aina kun voivat) tai syöt yhden viikonlopun ajan purjokeittoa.

Okei, myönnän, välillä mietin että noinko helposti se kävisi? Niin yksinkertaista? Mutta niin monta kertaa kuin väitin itselleni, että ranskalaisilla vain on hyvät geenit, niin monta kertaa myös kirjassa todettiin ettei näin ole. Välillä tuli taas suurta innokkuutta kirjan sanomaa kohtaan; tää on näin helppoa ja mäkin pystyn siihen!

Kirjassa on hyviä ja helppoja käytännön vinkkejä laihduttamiseen ja yleisesti hyvään tasapainoon elämässä. Ihania reseptejä, joita jokainen osaisi kokeilla ja joista jokainen on terveellinen. Mä ainakin innostuin helpoista ja terveellisistä - mutta makeista - jälkiruuista.

Jos en muuta ole oppinut kirjasta, niin ainakin veden juomisen tärkeyden Guiliano on muhun saanut tartutettua - ja alkuhan se on sekin :)

Uutta huoneessa

Me ollaan syysloman aikana järkkäilty ja muunneltu kämppää ja mäkin olen saanut huoneeseeni muutamat ihanat jutut. Olen tehnyt aikaisemmin postauksen mun huoneesta, ja sen näät tästä. Otin kuitenkin uudistuneesta huoneesta kuvia, mutta se ei ole vielä ihan valmis - vain ilman viimeistä silausta (eikö kuulostakkin paremmalta kuin se, etten ole jaksanut vielä ripustaa verhoja?).

Mulla on nyt paljon enemmän säilytystilaa, jota tuo esimerkiksi Ikean hyllykkö vaatekaapissa - sinne saa vaatteet ja laukut, joita käytän harvemmin sekä osan kirjoista ja dvd:istä. Ikean valkoiset laatikot ja korit tuo myös enemmän järjestystä, kun kaikille on paikkansa. Laitoin sänkyyni yhden patjan lisää ja se näyttää ja tuntuu heti ihanammalta, kesäkengät on melkein järjestyksessä, säkkituolissa (joka on mun mielestä tosi tyhmässä asennossa tuossa kuvassa...) on kiva lueskella ja lopuksi, tuo pöytä on ihan mielettömän hieno! Siinä on lasinen pinta, jonka alapuolella on muutama sentti tilaa tavaroille ja mä päätin laittaa sinne alle mun lempparikirjoja, kauniita lehtiä ja pari kehystä. I looove it! Ja kaiken kruunaa synttäreiden kunniaksi saatu kaunis kukka <3

Tykkään huoneestani vaan enemmän ja enemmän, koska nyt se on jotenkin selkeämpi ja avarampi kun sain suuren puisen kirjahyllyn tilalle tuon kauniin, ihanan pöydän sekä selkeän valkoisen hyllykön. En halua muuttaa tästä huoneesta koskaan pois! (Okei äiti, haluan haluan...)

Tässä kun on siivoiltu ja järkkäilty kotosalla alkuviikko (tosin keskiviikkona kävin shoppailemassa ja ostin sukat, kuinka hurjaa, mutta oli ihanaa juoruilla!), ajattelin jos kävisi Tête D'orissa (klikkaa tästä niin pääset puistosta kertovaan postaukseen) viikonloppuna, katsomassa onko eläimet vielä ulkosalla. Tiedän sitten mitä suunnitella ensi viikolle kun äiti, kummitäti, serkku ja serkun äiti tulee vierailulle. Can't wait! <3

Pakko laittaa loppuun vielä mun äitin lähettämä synttärikortti:

YOUR FRIENDS ARE YOUR WORLD

Huomenna olisi tarkoitus lähteä Pepan (samaisen tytön kanssa olin viime lauantaina baarissa) kanssa shoppaileen Part-Dieulle. Ensin mietin rahatilannetta, joka ei kyllä anna periksi shoppailulle, mutta sitten mietin, että koskakohan olen viimeksi lähtenyt shoppailemaan ja kahvittelemaan kaverin kanssa? Noh, viimeksi silloin kun asuin vielä Suomessa, joten ei tarvinnut kauaa miettiä lähtisikö vai ei :p

Suomessa asuessani näin joka viikko kavereita, ja joskus mun kaikki viikonpäivät oli täynnä kahvittelua, baarissa tanssimista, kaupungilla hengailua, leffailtoja... Ja kun täällä aika menee lähinnä lasten kanssa, oppii kyllä arvostamaan omia ihania ystäviä ja niitä kaikkia ihania iltoja, kun voi vaan tuijottaa telkkaa tai Greyn Anatomiaa sadatta kertaa, tai kun voi laittautua kavereiden kanssa kolme tuntia ja lähteä tanssimaan baariin, voi olla kaverin makutuomari shoppailureissulla tai vaan... olla. Sitä mulla on ikävä; vaan kavereiden kanssa olemista, hengailua. Sitä, että on joku ihana sydänystävä jonka kanssa vaan olla, maata sängyllä ja juoruta. Kaverit, mulla on ikävä teitä <3

kuvat weheartit.com


Eksyin taas vähän aiheesta, piti tehdä postaus shoppailusta :D But my friends are in my heart <3 Tässä postauksessa kuolasin lempivaatteitani ja asusteita syksylle (joista nude tanktop, neule ja pitsipaita on jo löytynyt), mutta pari haluamaani ja tarvitsemaani jäi uupumaan: musta pipo, karvaliivi ja wedget. Näitä silmällä pitäen lähden huomenna shoppailureissulle :)

Ecole Interculturelle de Français pour Etrangers

Mä rakastan Lyonin rakennuksia ja taloja, vanhanaikaisia ja kauniita ikkunoita, suuria ja raskaita ovia, rappukäytäviä ja sisäpihoja. Ja missä rappukäytävässä saankaan marraskuuni kulkea!

Nämä rappuset ja pieni, mutta kaunis sisäpiha johdattaa mut tänne:

Paikkaan, jossa alotan marraskuussa - vihdoin! - ranskan opiskelut. Paikka vaikuttaa mukavalta, sihteeri on mielettömän ystävällinen ja luokkahuoneet näyttää rennoilta. Oon innoissani, että pääsen aloittamaan ranskan opiskelut - mä olen lukenut ranskaa vaan muutaman hassun kurssin. Aloitin alkeilla yläasteella parilla kurssilla ja jatkoin lukiossa. Opiskelin siihen asti, kun kurssi vaihtui toisen lukion kanssa yhteiseksi videokurssiksi, ja lopetin. En todellakaan ole hyvä ranskassa, osaan perus asiat ja tulen toimeen kaupassa/kahvilassa/lasten harrastuksissa jotenkin ja nyt on myös todistettu se, että ohjeiden antaminen taksikuskillekin onnistuu :D

Joku saattaa ihmetellä, miten voin olla Ranskassa au pairina kun en osaa kovin hyvin ranskaa. Mä olen au pairina suomalaisessa perheessä, joten ranskan kielitaito ei ole ollut välttämätön. Mutta Ranskassa haluaisin kuitenkin käyttää ranskaa, ja oon innoissani oppimaan kieltä, josta kuitenkin tykkään todella paljon.