10/31/2010

Ranskattaret eivät liho


Au pair -äidin kirjahyllystä löytyi Mireille Guilianon kirja Ranskattaret eivät liho ja nyt kahden ja puolen kuukauden Ranskassa olon jälkeen halusin tietää ranskattarien salaisuuden: niin paljon viiniä, niin paljon ihania erilaisia juustoja ja niin paljon patonkia - ja kaikki ranskalaiset naiset näyttävät olevan hoikkia ja hyvässä kunnossa, eikä varmaankaan tarvitsisi mainita, että he ovat hyvässä kunnossa niin sisäisesti kuin ulkoisestikin.

En nyt kerro liikaa kirjasta, jos joku innostuu lukemaan - ja tätä suosittelen kaikille! - mutta kirjan suurin sanoma ja hokema on se, että voit syödä ja juoda kaikkea mitä haluat, kunhan teet sen kohtuudella. Ja jos unohdat tehdä sen kohtuudella, niin otat sen "takaisin" seuraavina päivinä; jätät pari kertaa patongin väliin (jos ranskatar pystyy siihen), kävelet enemmän rappusia (joita ranskattaret kävelee aina kun voivat) tai syöt yhden viikonlopun ajan purjokeittoa.

Okei, myönnän, välillä mietin että noinko helposti se kävisi? Niin yksinkertaista? Mutta niin monta kertaa kuin väitin itselleni, että ranskalaisilla vain on hyvät geenit, niin monta kertaa myös kirjassa todettiin ettei näin ole. Välillä tuli taas suurta innokkuutta kirjan sanomaa kohtaan; tää on näin helppoa ja mäkin pystyn siihen!

Kirjassa on hyviä ja helppoja käytännön vinkkejä laihduttamiseen ja yleisesti hyvään tasapainoon elämässä. Ihania reseptejä, joita jokainen osaisi kokeilla ja joista jokainen on terveellinen. Mä ainakin innostuin helpoista ja terveellisistä - mutta makeista - jälkiruuista.

Jos en muuta ole oppinut kirjasta, niin ainakin veden juomisen tärkeyden Guiliano on muhun saanut tartutettua - ja alkuhan se on sekin :)

12 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

no voi lol aattelekko että sustakin tulee nyt laiha kun luet jonkun kirjan. tai yritäkkö jotenkin olla ranskatar :D:D

Lotta kirjoitti...

Anonyymi: Juuu :D Bien sûr!!! Siis lol.

Tanja kirjoitti...

hahahah rakastan joitain anonyymejä :D tottakai oot heti ihan ranskatar???

Lotta kirjoitti...

Tanja: I love them too <3 <3

Jonna kirjoitti...

vaikuttaa kiinnostavalta kirjalta. ehkä hieman erilaisemmalta kuin perus dieettikirjat? :)

Lotta kirjoitti...

Jonna: Painii kyllä eri sarjassa kun muut laihdutusoppaat - enkä mä tiedä voiko tuota semmoseen sarjaan oikeastaan edes laittaa :) Mulle tuo kyllä anto paljon.

Henna kirjoitti...

ootko vielä lukenut mitään ranskaksi? :)

Lotta kirjoitti...

Henna: Pakko myöntää että ranskan sana- tai kielioppikirjan lisäksi ei muuta ole ranskaksi luettu. Jos Elleä tai Cosmoa ei lasketa ;) Mä turhaannun todella äkkiä jos en jotain ymmärrä, joten lukeminen ranskaksi on jäänyt vähille. Mutta toivon että tulen oppimaan ranskaa niin hyvin, että saisin kirjoja sillä kielellä luettua :)

Anonyymi kirjoitti...

siis etkö osaa ranskaa? :o

Lotta kirjoitti...

Anonyymi: En vielä niin hyvin että voisin mitään kirjaa lukea. No ehkä jotain yksinkertaista lastenkirjaa? :D Niin kuin olen kertonut, olen suomalaisessa perheessä au pairina :)

nella kirjoitti...

Mulla on ollut aina sen tapa, että viikolla syyään kohtuudella, tervellisesti ja välipaloja pitkin päivää. Vaaleeta leipää en syö ollenkaan ja pastat jne muut korvaan aina salaatilla :)

Mutta viikonloppuna saa sitten herkutella mitä vaan ja miten paljon vaan. On toiminut ainakin mulla, tosin tottakai tää on ihan henkilöstä/aineenvaihdunnasta/geeneistä jne riippuvaa. :)

Että uskon kyllä tuohon taktiikkaan, että seuraavana päivänä kiristetään sitten vähän enemmän, jos eilen lipsahti.

Ja siis komppaan kyllä siinä, että anot on hyvää huvia, joskaan en tajua miksi ihmiset jaksavat tuhlata energian johonkin noin turhaan? :)

Lotta kirjoitti...

nella: Mä aina välillä viikollakin saatan unohtaa sen terveellisyyden. Mutta pitää kyllä myöntää, että Ranskassa ensimmäisen kuukauden aikana nautin ehkä liikaa patongista ja croissanteista, olinhan ihan in loooove niihin! Mutta nyt osaa pitää niissäkin jotain rajaa, esimerkiksi synttäriaamiaisella sain ottaa croissantin :) Ja kun herkut vetää minimiin, niitä arvostaa ja niistä nauttii enemmän, mä esimerkiksi olin ihan innoissani synttäriaamiaisella ja söin croissanttiani varmaan 15 minuuttia :D